Hei.

 

Tämä on Sinulle, joka eksyt päiväkirjaani, joka on päivittämätön, epäselvä, joidenkin ajatusten kenkälaatikko (niihin minä aina säilön kaiken tarpeellisen, mikä niihin mahtuu..)

Täällä on käynyt paljon ihmisiä silloinkin kun en pitkään aikaan kirjoittanut mitään.

Kuka sinä olet, ja miksi tulit?

(perinteisen päiväkirjan lukemisesta ei voisi iloita, mutta nyt kiinnostaa, kuka täällä käy, jättää jalanjälkensä ja katoaa...)

 

Jätä puumerkki, jooko.

Kävin ihan mettimään, minne "nuoruudenystäväni" ovat tässä elämässä päätyneet... Yhdestä tuli lääkäri, toisesta toimittaja, kolmannesta farmaseutti, neljännestä jonkin sortin pankkiiri... (suomennos huom. en siis osaa suomentaa ammattinimikettä oikein). Muutama duunari ja yrittäjä joukkoon mahtuu myös.

Aina silloin tällöin tulee tavattua, ja mietin, että miten meidän polut kulkivatkin niin eri suuntiin, kuin olisi voinut arvailla. Ei meistä kenestäkään pitänyt tulla sitä, mitä meistä lopulta tuli.

SubhanAllah.

No, en minä osannut arvata itsestänikään, minkälaiseksi aikuiseksi kasvaisin. Vaikka nyt on mukavaa ja rauhallista todeta, että tällainen minusta tuli. Nyt en osaisi muuta enää ollakaan.

Googletin huvikseni sanaa "muslimi" suomalaisilta www-sivuilta, ja löysin tänne omalle sivulleni.

Elämä on ollut aika hektistä, ramadanin päättymisen vuoksi vietettiin juhlaa jo maanantaina. Meillä lähinnä herkuteltiin, ja lastenhuone täyttyi lahjapapereista ja innokkaista huudoista. Ei Suomessa koskaan saa sellaista ramadanin tuntua, kuin muslimimaassa ollessa, mutta lasten takia on tärkeätä, että edes eidissä olisi juhlan tuntua.

Pitää mennä etsimään muumilautanen, ehkä kirjoittelen ielä tänään illalla lisää inshaAllah kun kerran tänne kirjaimellisesti eksyin.

enkä ole saanut mitään aikaiseksi walhamdulillah. Omista voimista on lähdettävä asettamaan tavoitteita, ihan turha ryhtyä mihinkään projektiin, mikä ei kuitenkaan kestä.

Ensimmäisten päivien jälkeen paastokin tuntui taas ihan hyvältä alhamdulillah, nyt vain on tullut kova väsymys.

Tänään ajattelin katsoa, jos ei tunnu pahalta, dokumentin Tsetseniasta:

 

Ulkolinja: Coca, Tsetsenian kyyhky (K15)

TV1  21:55 - 22:50

(Sainap Gaschajewa). Lauantaina Moskovassa murhattu Anna Politkovskaja tutki kidutusta Tsetseniassa yhdessä paikallisten ihmisoikeusaktivistien kanssa. Yksi heistä, Zainap Gasajeva on videoinut silminnäkijöiden kertomuksia koko sodan ajan. Ohjaus Eric Bergkraut. Tuotanto Doc Productions GmbH, Sveitsi. 16:9. Stereo. K15, sisältää kuvia, jotka voivat järkyttää.

Alhamdulillah, paaston aloitus kuitenkin on ollut aika helppo. Päivä on niin kamalan paljon pidempi kuin ensimmäisenä ramadaninani (sanahirviö, meniköhän se edes oikein), että ajattelin että kuivun kasaan jo ensimmäisenä päivänä.

Tänään olen poikkeuksellisesti ollut koko päivän kotona ja tehnyt ruokaa. En varmaan viikolla juurikaan ehdi keittiössä hääräilemään (tai jaksa, työ vie siinä määrin energiaa). Tein jättiläismäisen kattilallisen punaista keittoa, shurbaa. Siitä pitäisi inshaAllah riittää useammaksi päiväksi. Mahdollisesti jonain aikaansaavana hetkenä voin kirjoittaa sen ohjeen tänne.

Aamulla oli ihana herätä pienelle aamupalalle. Pitkästä aikaa rukouskin tuntui siltä, että olin siinä ihan oikeasti sitä varten, mitä varten kuuluukin. Pelkäsin että tästä ramadanista tuisi jotenkin kamalan raskas, mutta tuntuukin että se antaa uudenlasita voimaa alhamdulillaah. Ihanaa.