Kävin ihan mettimään, minne "nuoruudenystäväni" ovat tässä elämässä päätyneet... Yhdestä tuli lääkäri, toisesta toimittaja, kolmannesta farmaseutti, neljännestä jonkin sortin pankkiiri... (suomennos huom. en siis osaa suomentaa ammattinimikettä oikein). Muutama duunari ja yrittäjä joukkoon mahtuu myös.

Aina silloin tällöin tulee tavattua, ja mietin, että miten meidän polut kulkivatkin niin eri suuntiin, kuin olisi voinut arvailla. Ei meistä kenestäkään pitänyt tulla sitä, mitä meistä lopulta tuli.

SubhanAllah.

No, en minä osannut arvata itsestänikään, minkälaiseksi aikuiseksi kasvaisin. Vaikka nyt on mukavaa ja rauhallista todeta, että tällainen minusta tuli. Nyt en osaisi muuta enää ollakaan.